Marsciano 21..6.2012

Olen törmännyt talven ja kevään aikana useaan otteeseen sekä median että tuttujen ja puolituttujen osalta tyypilliseen ”viisasteluun” siitä miten asioita eri maissa tulisi hoitaa jos ”suomalaiset saisivat päättää tämän ja tämän maan asioista”. Ei siinä mitään, sillä tämähän on yleinen tapa kaikkialla maailmalla ja kyllä voin itsekin myöntää että olen samaan syyllistynyt. Nykyisessä maailmassa sana on vapaa ja varsinkin sosiaalisessa mediassa. Mutta kun ajattelee esimerkiksi Italian kokoista maata ja sen pitkää ja monimuotoista historiaa, ulkopuolisen on välillä vaikea ymmärtää nyky-Italian tilannetta, ja sitä miten maan poliittisia ja taloudellisia asioita on hoidettu ja hoidetaan. Mielestäni tässä kohtaa oikeastaan taas kaksi eri kulttuuria ja historiaa ja olisi aika outoa jos luterilaiset arvot ja maailmankatsomuksen omaavat suomalaiset pystyisivät olemaan viisaampia kuin Italian katolisen maailmankatsomuksen ja arvojen omaavat henkilöt maassa, jossa nämä ovat eläneet ja kehittäneet maataan vuosituhansia. Kummatkin ovat mestareita omalla maallaan, mutta entä sitten toisen maalla?  Kaikkien näiden vuosien aikana luodut arvot, käytännöt ja maailmankatsomukset ovat Italialle tärkeä asia kuten meille suomalaisille omamme. Lisäksi on aina huomioitava, että Suomessa asuu n.5,3 milj. kansalaista jotka suunnilleen ymmärtävät toisiaan, Italiassa asuu 60 milj. kansalaista, joiden kielikin on etelän ja pohjoisen välillä erilainen ja joiden kylät ja kaupungit elävät usein omaa elämäänsä välittämättä hallituksen ja politiikkojen kotkotuksista. Tottakai kaikkia asioita voidaan tehdä paremmin, mutta myös italialaisessa yhteiskunnassa on ihmisiä, joiden mielestä esim. uusi kiinteistövero ja muut uudet kustannukset ovat väärin. Tulee kuitenkin aina muistaa, että uudistusten osalta ihmisten kritiikissä on aina jotain itsekeskeistä tai musta-valkoista ja kommentit muodostuvat usein tunnepohjaisesti. Kun aika menee eteenpäin, ihmiset muistavat yleensä vain hyvät asiat ja Montin hallitustakin varmaan kiitellään 5-10 vuoden kuluttua, toivottavasti.

EU-maiden yhteisön kannalta katsottuna tuntuu siltä että EU on yhä voimakkaammin jakautumassa pohjoiseen ja etelään. Pohjoisen ”tytöt ja pojat” Alppien pohjoispuolella osoittavat sormellaan nykyisessä huonossa taloudellisessa tilanteessa etelän ”poikia ja tyttöjä” että ”olettapa hoitaneet huonosti asianne ja nyt pitänee teitä hieman kyykyttää”. Näinhän aina tehdään kun organisaatiossa tai yhteiskunnassa menee huonosti – syylliset esille! No, onkohan nyt kuitenkin niin että etelän nykyiset ongelmat eivät ole syntyneet viimeisen 10 vuoden aikana, ja olisko käynyt niin että EU-politiikan huumassa pohjoisen ”tytöt ja pojat” unohtivat tehdä kotityönsä hyvin kun maita otettiin euroon. Nyt sitten tulee homma syliin.

Jos tämä edellämainittu trendi on vallassa myös jatkossa, niin miksi euro tai miksi EU? Kaikki arviot taloudellisesta kehityksestä osoittavat, että seuraavan 10 vuoden aikana ei tule olemaan enää nousukausia ja laskusuhdanteita, vaan elämme tasaista niukkuuden aikaa seuraavat 10 vuotta. No, ennusteet ovat ennusteita ja voihan olla että joku keksii jonkun loistavan business-idean, joka saa maailman talouden kukoistukseen. Ehkä tulee lisää Angry Birdsejä suomalaisista kehitysprojekteista?

Tulevaisuutta odottaen ja hyvää Juhannusta toivottaen

Pekka S.