www.unistrapg.it

10.10.2010

Sitä miettii aina silloin tällöin pienessä mielessään että mitä sitä tulee tehtyä ja mihin kaikkeen sitä ryhtyy että elämä olisi mahdollisimman mielenkiintoista ja rikasta. Italian kielen suhteen olisimme voineet tyytyä kielen oppimiseen käytännön elämän kautta ilman systemaattista opiskelua mutta ei, vaan piti ilmoittautua Perugian yliopistoon ulkomaalaisille tarkoitettuun kielen opiskeluun. Opiskelu alkoi itse asiassa jo 1.10, jolloin oli tasotestit kaiklle, jotka haluavat aloittaa kielen ja kulttuurin opiskelun. Siellä mekin odottelimme testiin pääsyä kymmenien muiden eri maista tulleiden kanssa. Paljon oli nuoria, meidän vanhempien lisäksi, saapunut Kiinasta, Japanista, Etelä-Koreasta, Libyasta ja monista Euroopan maista. Varmaan kokonaisuudessaan tähän syksyn kurssiin oli halukkaita n. 200 opiskelijaa. Tasotestilla arvioidaan kunkin opiskelijan italian kielen osaaminen eli opiskelemaan pääsee kunhan oma osaamisen taso löytyy. Itse pääsin B1 - tasoiseen ryhmää, joka aika hyvin vastaa mielestäni sitä osaamista mikä minulla oli ennen tänne tuloa. Sirpa taasen pääsi B2 - tasoiseen ryhmään, joka on sitten jo hieman paremmille oppilaille :). Kaikenkaikkiaan on mielenkiintoista tässä vaiheessa elämää palata opiskelun pariin ja varsinkin kun ympärillä on kymmeniä eri maista tulleita opiskelijoita, joiden tavat ja kulttuuri ovat erittäin erilaiset ja meille suomalaisille vieraita ja outoja. Vaikka olemme Sirpan kanssa tottuneet kansainväliseen työhön niin tämä maailma on ihan toista koska suurin osa porukasta on nuoria, joiden tavat ja tottumukset eivät vielä ole hiotuneet tai muokkautuneet liike-elämään tai muuhun kansainväliseen kanssakäymiseen. Omassa ryhmässäni on paljon opiskelijoita Libyasta, jotka ensin opiskelevat kieltä vuoden ja sen jälkeen siirtyvät jatko-opiskelemaan varsinaiseen Perugian yliopistoon kuka mitäkin alaa. Miksi sitten näitä libyalaisia on niin paljon, yhteensä pari sataa vuoden aikana? Kuulin eräältä heistä että Berlusconi ja Khaddafi ovat sopineet opiskelusta yhteistyön merkeissä - italialaset haluavat tehda myös kauppaa Libyan kanssa. Eräs ystävämme kertoi kuitenkin että Italia tässä makselee 2. maailmansodan korvauksia Libyalle. Italiahan kävi pienillä sotaretkille sodan aikana Libyassa ja taisi hieman aikaansaada tuhoakin. Sirpalla taasen on ryhmässään paljon kiinalaisia.Mikäli haluaa tietää asioita ja juoruja niin kannattaa kysyä kiinalaisilta. Heidän yhteisönsä on niin tiivis ja heitä on monessa ryhmässä ja he ovat luotettavia tietolähteitä.

Tasotesteissä jouduimme vastaamaan kirjallisesti muutamaan tehtävään ja sen jälkeen oli lyhyt ns. suullinen testi, jonka aikana kukin opiskelija keskusteli opettajien tai niinkuin täällä sanotaan professoreiden kanssa. Opiskeluun liittyvät tilat ja niiden kunto on aika vaihteleva. Minun ryhmän tunnit pidetään kaikki kuvan esittämässä päärakennuksessa (Palazzo Gallenga), joka on rakennettu 1700-luvulla kun taas Sirpa on ns. Mensassa joka sijaitsee n. 10 minuutin kävelymatkan päässä yliopiston alueella. Tasotestin jälkeen alkoikin sitten heti samana päivänä opiskelu ja kunnon italialaiseen hieman sekavaan tyyliin kaikki ei mennyt kuten pitäisi. Yliopisto piti vielä viime maanantaina ja tiistaina tasotestejä joten voitte kuvitella minkälainen säpinä kävi eri ryhmissä ja niiden kokoonpanoissa ennen kuin saatiin loppujen lopuksi kaikki sovittua. Kouluviikko alkaa maanantaina ja päättyy perjantaina yhteensä 20-23 tuntia riippuen siitä ottaako vapaaehtoisia aiheita kuten esim. Italian musiikin historiaa tai kulttuuria. Meidän koulupäivä alkaa yleensä siten että menemme aamulla kouluun bussilla, matka kestää n. 40 minuuttia ja pääsemme aivan koulun lähelle. Harkitsimme myös autolla menemistä mutta parkkipaikat maksavat maltaita, joten luovuimme ajatuksesta. Oppitunnit ovat yleensä 4-6 tuntia päivässä ja toisinaan on välissä lounas tai sitten ei. Oppitunnit muodostuvat yleensä italian kieliopin opiskelusta, keskustelusta opettajien ja oppilaiden kesken sekä italian kielen lausumisen opettelusta AV - välineitä käyttäen. Kouluviikko on maanantaina pidempi ja helpottuu sitten kohti viikonloppua. Koulun päättymisen jälkeen riennämme :) taas takaisin kotiin bussilla ja aloitamme illallisen laittamisen, teemme kotitehtävät ja valmistaudumme seuraavaan päivään eli elämään on tullut taas työtä muistuttava rytmi 4 kuukauden loman jälkeen. Opiskelu päättyy joulukuun 23. päivä, jolloin pidetään loppukoe, jonka tarkoituksena on sitten hieman mitata mitä oikein tuli opittua. Oppituntien aikana on oltava paikalla 70 % oppitunneista muuten ei pääse tähän kokeeseen. Kokeen läpäisy on myös edellytys jatko-opiskelulle mikäli haluaa jatkaa seuravalla tasolla tammikuun alussa.
Ensimmäisen kouluviikon jälkeen olimme kyllä todella väsyneitä koska kaikki on uutta ja koko ajan pitää olla hereillä ja myös keskustella italiaksi muiden kanssa. Voi sanoa että tällä tavalla jopa meikäläinen oppii kielen. Sitä voi sitten testata osaamista ystävien kanssa kun tapaa heitä illallisella tai muiden askareiden parissa.
P.S En taaskaan voittanut superenalotossa, tiistaina potti on 160,2 miljoonaa!!!