Umbriassa 3.10.2011
Olimme jo taloa hankkiessamme suunnitelleet, että meillä pitäisi olla oliivitarha, ainakin pieni sellainen. Siis tuumasta toimeen ja aloitimme oliivitarhan tekemisen ensimmäiseksi tilaamalla kaivurin naapurin tutulta. Eräänä lauantai-iltapäivänä mies sitten saapui koneensa kanssa ja aloitti homman. Olimme sopineet että tarvitsemme 16 uuttaa puuta ja yhden, joka siirretään pihalla olevasta puukehikosta maan multiin. Iltapäivän aikana kaivurimies kaivoi 17 isoa kuoppaa maahan ja möyhensi myös maata tarpeen mukaan että meillä olisi helpompi istuttaa puut. Koska emme olleet vielä tehneet lopullista päätöstä kuinka vanhoja istutamme, pyysimme että kaivurimies tekisi kunnon 1mx1mx1m - kokoiset kuopat. Valitettavasti näin jälkeenpäin ajatellen olisi riittänyt pienemmätkin koska valitsimme sitten 8 kappaletta 5-6 vuotiasta ja 8 kappaletta n. 2 vuotiasta oliivipuun taimea istutusta varten. Meillähän on yksi n. 10 vuotias oliivipuu, jonka laitamme eri paikkaan kuin muut. Kuopat olivat näin ollen hieman suuria ja kuivan ja savisen maan lapioiminen takaisin kuoppiin otti luihin ja ytimiin.
Ja kuoppaa syntyy..... Kuopat tehty.....
Kuoppien kaivamisen jälkeen suunnistimme erääseen puutarhaliikkeeseen lähellä Trasimeno – järveä ja ostimme 16 puuta. Kauppaan kuului myös kuljetus, tukipaalut puille ja lannoitesäkki sekä opastus 1.oliivipuun istuttamiseksi. Puutarhaliikkeen edustaja saapui tilaamiemme puiden ja tarvikkeiden kanssa muutaman päivän kuluttua ja opasti meidät alkuun.
Koska olemme suomalaisia, halusimme tehdä Sirpan kanssa kaikki itse vaikkakin naapurimme oli valmis tarjoamaan apua puiden istutukseen. Yritin sanoa hänelle että haluan luoda joitain uutta alusta alkaen mutta en tiedä ymmärsikö hän italiankielistä viestiäni. Aloitimme siis ensimmäisen 8 oliivipuun istuttamisen saamiemme ohjeiden mukaan. Kaikki muu oli helppoa ja mielenkiintoista mutta kuivan ja savisen maan lapioiminen takaisin kuoppiin aikaansai sen että tunne oli seuravaana päivänä kuin olisi ollut salilla 4 tuntia. Saimme 8 puuta istutettua kahdessa päivässä ja aikaa meni noin 1 tunti per puu. Puut ovat yhtä lukuunottamatta Lecciono – lajiketta, jonka pitäisi olla sopivaa nimenomaan meidän tontilla olevaan maahan. Tämä erilainen oliivipuu tuottaa ns. tavolo –oliiveja, joita voidaan esim. säilöä ja syödä sitten salaatissa.
Ensimmäinen puu istutettu!!! Ja fanfarit soi!! 8 ensimmäistä istutettu - selkä ja kädet kipeät...
Seuraavien puiden istutuksen aloitimme perjantai-aamuna ja tavoitteena oli istuttaa loput 8 puuta viikonlopun aikana. Pienten oliivipuiden kanssa haasteena oli se että jouduimme enemmän lapioimaan maata takaisin kuoppaan sekä se että saimme ne varovasti laitettua oikeaan asentoon tukikepin kanssa. Viikonloppu meni siihen että rauhallisesti 2-3 puun päivävauhdilla istutimme loput puut takapihallemme. Ehdimme siinä välissä käydä myös pikavisiitillä kahdessa viehättävässä kylässä Pacianossa ja Panicalessa, jotka ovat mainittu eräinä Umbrian maakunnan kauneimpina kylinä kirjasessa ” I borghi più belli d’Italia”.
Kun olimme melkein viimeisiä puita istuttamassa naapurimme isäntä kysyi haluaisimmeko laittaa puillemme oikein kunnon lannoitetta. Siinä sitten mietittiin voiko lannoitetta laittaa vielä lisää kun meillä sitä jo oli puiden ympärillä. No, ei kai siinä muuta kuin hyväksyimme isännän tarjouksen ja vähän ajan kuluttua hän saapui traktoreineen. Emme kuitenkaan tajunneet että maa-aines, jota hän tarjosi oli sitä itseään eli maan ja lannan sekoitetta. Haju oli ihan oikean lannan haju! Levittelin sitä sitten puiden ympärille ja katsotaan sitten kuinka vauhdilla puut kasvavat. Kaikenkaikkiaan oliivipuiden istutus oli joitain sellaista mitä emme olleet tehneet aikaisemmin ja nyt odottelemme sitten tuottavatko puut jo ensi vuonna jotain vai meneekö siinä muutama vuosi.
Viimein kaikki istutettu - ei olisi jaksanut enempää tällä kertaa...
Terveisin
Pekka
Kommentit