Olemme nyt sitten opiskelleet italian kieltä paikallisessa kansainvälisessä yliopistossa 10 viikkoa ja edessä vielä 2 viikoa ja loppukoe. Opiskelu on sinänsä  ollut hyvää, opettajat ammattitaitoisia ja kärsivällisiä. Oman ryhmäni kokoonpano (ja vaikuttaa myös että Sirpalla on sama juttu) on kuitenkin se mikä on hieman vaivannut. Oletin että koulussa on eri kansallisuudet tasapainossa mutta ainakin tällä kurssilla painopiste tuntuu olevan arabiaa puhuvissa opiskelijoissa ja aasialaisissa opiskelijoissa. Ryhmässäni on 15 opiskelijaa, joista yli kymmenen on Pohjois-Afrikasta, 2 kiinasta ja sitten minä. Välillä tuntuu että olisi Tripolissa eikä Perugiasssa. Eihän tämä sinänsä ole vaikuttanut itse opetuksen laatuun mutta kuten tiedämme että muslimeilla on omat juhlansa ja tapansa niin se väistämättä on aiheuttanut muutoksia aikatauluihin ja jopa tuntien sisältöön. Esimerkkinä siitä voi mainita että muslimien marraskuussa pitämä juhla (jonka nimeä en nyt muista) aiheutti sen että he pitiivät ylimääräisen 3 päivän loman. No, meille muille se oli yksityisopetusta mutta emme edenneet opetuksessa koska muut olivat poissa.  Toisena esimerkkinä voisi mainita tapauksen, joka meille muille oli hieman huvittavakin mutta muslimeille erittäin tärkeä. Opettajamme halusivat esittää tunnilla kuuluisan elokuvan Romea ja Julia (Romeo e Giulietta), jonka on ohjannut italialainen ohjaaja Franco Feffirelli v. 1968. Tarinahan on tuttu Shakespearen tarina ja filmi tarinan mukainen mutta 2-3 kolmelle oppilaalle tämä oli liian paljastava tai sanoisinko seksuaalinen elokuva että he eivät sitä voineet katsoa. Miten tähän sitten pitäisi muiden suhtautua kun kysymys oli italian kielen opiskelusta elokuvan keinoin?  Tämähän on varmaan sitä kuuluisaa eri kulttuurien ja uskontojen kohtaamista, jossa kaikkien tulisi olla ymmärtäväisiä ja kunnioittavia toisia kohtaan vaikka hammasta purren.

Olemme myös päättäneet jatkaa opiskelua mutta eri koulussa. Täällä on myös yksityinen koulu , jossa voi osallistua keskusteluryhmään. Opiskelua on vain 2 tuntia päivässä ja voi itse valita onko  siellä esim. 3, 4 viikkoa tai pidemmän ajan.  Keskusteluryhmä on varmaan paras näin rankan kielioppijakson jälkeen koska olemme huomanneet että ollessamme ystäviemme luona illallisella ja paikalla on 8-10 paikallista niin on täysin mahdotonta hyppää sekaan keskusteluun koska keskustelu italialaisen tapaan on erittäin nopeaa, puhutaan paljon päällekkäin eri asioista samaan aikaan ja vielä kaiken lisäksi paikallisella murteella.

Joulukuu on siis myös alkanut ja niin myös täällä kaupallinen Joulun odottelu,  joka näkyy jo selvästi kaupoissa ja katukuvassa. Täällä järjestetään myös paljon erilaisia markkinoita (jollaiselle mekin tänään menemme) ja tuntuu myös siltä että joulukuu on myös vilkasta seuraelämän aikaa. Vieraillaan paljon toisten luona ja varsinkin itse Joulu on huomattavasti ”meluisampi” juhla kuin meillä Suomessa. Aattohan täällä on tavallinen työpäivä ja vasta joulupäivä ja Tapanipäivä ovat sitten joulua varten.  Olemme parina viime Jouluna käyneet jouluaattona yömessussa ja vaikuttaa siltä että menemme myös tänä Jouluna vaikka emme ole katolisia. Tapahtumahan sinänsä on erittän mielenkiintoinen ja elävä.